OPPIMISTEHTÄVÄ 3.

Sosiaalinen media ja virtuaaliset verkot

Tämän tehtävän osaamistavoitteena on, että opiskelijana tunnen sosiaalisen median opetuskäytön mahdollisuudet ja haasteet. Osaan arvioida sosiaalisen median soveltuvuutta opetus- ja oppimisympäristöinä. Lisäksi perehdyn oman alani näkökulmasta olennaisiin sosiaalisen median työkaluihin. Viimeistään tämän jälkeen ymmärrän verkostoitumisen merkityksen ammatillisen opettajan työssä.

3.1 Eettisyys ja laki

Käytettäessä sosiaalista mediaa opetuksessa tulee huomioida, että käyttö on tarkoituksenmukaista, turvallista ja että osataan käyttäytyä eettisesti. Opetuskäytössä tulee huomioida etenkin seuraavia asioita;

• kohderyhmälle sopivien palvelujen valitseminen
• opiskelijoilla riittävät tietotaidot palvelujen eettiseen käyttöön
• opiskelijoilla riittävä medialukutaito
• opiskelijat ymmärtävät palvelujen säännöt ja mihin sitoutuvat palvelua käyttäessään
• opiskelijat hallitsevat palvelujen yksityisasetukset ja ymmärtävät, kuinka julkista heidän julkaisemansa sisältö todella on

Lisäksi some -palvelujen valitsemisessa tulee huomioida mm. palvelujen käyttöehdot ja ikärajat. Somen käyttö on hyvä aloittaa suljetuista ryhmistä, kun internetin turvallista käyttöä ja nettietikettiä vielä opetellaan. Käyttäjällä on oltava riittävä ymmärrys luottamuksellisten tietojen käsittelystä, yksityisyyden suojaamiseen liittyvistä asioista ja turvallisista salasanoista. Eettiseen käyttöön liittyy tilanteeseen sopiva kielenkäyttö, yhteisöllisten toimintatapojen omaksuminen ja toisen kunnioittaminen sekä riittävä ymmärrys lainsäädännön noudattamisesta netissä (mm. tekijänoikeudet, plagiointi ja piratismi).

Some-palvelujen opetuskäytössä on tärkeintä, että palvelun käytöllä on jokin pedagoginen tarkoitus. Some-palveluja voidaan yhdistää perinteiseen verkkoympäristöön, jolloin oppimisympäristöksi muodostuu useita palveluja yhdistelevä tähtimäinen verkko-ympäristö.  Omassa opetuksessani hyödyntäisin ensimmäisenä todennäköisesti blogi- ja yhteistyöpalveluja (Google Docs). Niihin voi helposti rakentaa ajattelu-, argumentointi-, yhteistyö- ja TVT-taitoja kehittäviä opetustehtäviä. Facebookissa, Twitterissä ja kuvapalveluissa korostuu vuorovaikutus, verkostoituminen ja avoimuus.


Lähteet

Edu.fi 2013. Materiaaleja ja työtapoja. Opettajan rooli. Luettu ositteesta URL: http://www.edu.fi/sosiaalisen_median_hyodyntaminen_opetuksessa/opettajille/opettajan_rooli
Edu.fi 2014. Materiaaleja ja työtapoja. Sosiaalisen median käyttöehdot. Luettu osoitteesta URL: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalinen_media/taulukko_sosiaalisen_median_kayttoehdoista
OPH 2012. Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset. Luettu osoitteesta URL: http://www.oph.fi/download/140104_sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset.pdf

OPPIMISTEHTÄVÄ 2.

Toisen tehtävänäni aiheena on verkkoympäristöjen visuaalisuus, verkkokirjoittaminen ja käytettävyys. Minun pitää hyödyntää verkkosivujen ja -sovellusten mahdollisuuksia havainnollistaa opetus- ja opiskelumateriaaleja. Tämän jälkeen toivottavasti osaan julkaista erityyppistä aineistoa verkossa.

Verkkokirjoittaminen

Verkkokirjoittamisella tarkoitetaan usein hypertekstiä eli toisiin teksteihin linkitettyä tekstisisältöä. Hyperteksti on ominaista www-sivuille, jotka linkkien avulla liittyvät laajoihinkin sisältökokonaisuuksiin. Verkkokirjoittamista on myös sähköpostiin ja verkon keskustelualueille kirjoittaminen. Mutta on aivan eri asia kirjoittaa blogia kuin sähköpostia. Verkkokirjoittaminen on varsin laaja ilmiö, joten siihen tutustumiselle on varattava aikaa ja ymmärrystä ;) 
Onnistuin havainnollistamaan blogiani kuvilla ja videoilla, jotka syventävät aihetta. Onnistuin myös linkittämään asiasanat ja teemat muihin sivustoihin ja julkaisuihin. 

Upottamiset ja syötteenlukijat? Joo-o, upottamiset onnistuvat. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa syötteenlukeminen? Mitä ylipäätään tarkoittaa RSS -syöte (Really Simple Syndication)? Tämä osuus tuottaakin enemmän päänvaivaa...SlideShare -esityksiä jakaakseni minun olisi pitänyt kirjautua sivustolle... näin aluksi teinkin Facebookin kautta, mutta kun huomasin SlideShare -sivuston haluavan käyttää tietojani, niin skippasin koko jutun. Olen linkittänyt joitain juttuja sivustolle, en muuta.

Olen huomannut, että verkkokirjoittamisessa ja erilaisten esseiden/kirjoitelmien kirjoittamisessa on paljolti yhtäläisyyksiä. Pitää pysyä asiassa, ei turhaa jaarittelua ja täytesanoja. Jokaiseen kappaleeseen sisällytetään yksi tärkeä asia, jonka tulisi käydä ilmi heti kappaleen alussa. Kirjoitustapa tulee valita kohderyhmän ja tehtävänannon mukaan. Esimerkiksi oppimispäiväkirjaa kirjoittavan ei kannata yrittää tiivistää vaan antaa tekstin ja pohdintojen pulputa. Kielenkään ei tarvitse olla juuri kieliopinmukaista, saa kirjoittaa puhekieltä, laittaa lyhenteitä jne. Tarkoituksenmukaista kirjoittamista oppii vain harjoittelemalla. Verkossa olevaan PLE:hen kirjoittaminen todennäköisesti motivoi kirjoittamaan huolellisesti ja mahdollisimman hyvää sisältöä tuottaen juurikin sen julkisen olemuksen vuoksi.

Alla kopioituna kuva Marian PLE:stä, mihin on hienosti kiteytetty verkkokirjoittamisen keskeiset ohjeet. 

Verkkokirjoittamisen keskeisimmät ohjeet (Marian PLE 2015).

Olen käyttänyt oppimispäiväkirjaa akuuttia hoitotyötä opettaessani. Opiskelijat kirjoittivat Moodleen wiki -sivustolle niin, etteivät luokkatoverit nähneet heidän kirjoitustaan, ainoastaan minä opettajana. Opiskelijat eivät olleet vielä valmiita jakamaan toisilleen kirjoituksiaan. Tulevissa käytännön harjoitteluissa tulen käyttämään myös oppimispäiväkirjaa oppimisen tukena, mutta sitä tuskin tullaan toteuttamaan näin julkisesti salassapitoasioiden vuoksi.

Visuaalisten elementtien merkitys?

Olen tähän mennessä kirjoittanut aika tiivistä ja asiapitoista tekstiä. Visuaaliset muutokset tuovat blogiini selkeyttä ja samalla käytettävyys paranee. Sisällysluettelo, tunnisteet, tunnisteluettelo ja hakukenttä helpottavat blogissa navigointia ja parantavat blogin ilmettä. Linkit ja RSS-syötteet ohjaavat blogin aiheisiin liittyville sivustoille. Ne tuovat myös tavallaan lisää sisältöä blogiin. Lisäksi kuvat, videot ja muut "jipot" tekevät blogista mielenkiintoisen näköisen. Olen huomannut, että blogissa hyväkin kirjoitus voi jäädä huomioimatta, jos se ei ole helposti silmäiltävä ja luettava.


Lähteet

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Verkkokirjoittaminen työelämässä.  Luettu osoitteesta URL: http://oppimateriaalit.jamk.fi/verkkokirjoittaminen/yleista-verkkokirjoittamisesta/mita-verkkokirjoittaminen-on/

Marian PLE 2015. Verkkokirjoittamisen keskeisimmät ohjeet. Kopioitu osoitteesta URL: http://marianple.blogspot.fi/2015/03/2-verkko-oppimisymparistojen.html

Nettibisnes.Info 2014. Verkkokirjoittamisen pikaopas. Luettu osoitteesta URL: http://nettibisnes.info/verkkokirjoittaminen/

Tampereen yliopiston kirjasto. RSS -syötteet. Tilaaminen ja lukeminen Google Readerilla. Luettu ositteesta URL: http://web.archive.org/web/20110106050632/http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppaat/RSS_syotteet.pdf

1.3 Sosiaalinen media ja PLE

Olen jo aiemmin blogissani kirjoittanut PLE:stä, mutta kertaus on opintojen äiti; eli PLE (Personal Learning Environment) on henkilökohtainen oppimisympäristö, jossa opiskelija hallitsee omaa oppimistaan. Opiskelija asettaa itselleen oppimistavoitteet ja hallitsee oppimisensa sisältöä ja prosessia. PLE voi olla esimerkiksi tietokone- tai www-pohjainen sovellus. Yksi PLE:n ominaisuuksista on kommunikointi toisten kanssa oppimisprosessin aikana.

PLE-ympäristöön voidaan integroida esim. blogeja ja sosiaalisen median järjestelmiä, kuten Facebook ja Twitter. Enemmän PLE:stä aiemmasta kirjoituksestani eli täältä.

Sosiaalinen media oppimisen työvälineenä

Sosiaalisen median käyttö opetus- ja oppimistilanteessa nähdään tiedon jakamisena tai tiedonhankintana, osallistumisena tai tiedon luomisena. Nykypäivän oppimiskäsitykset ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat painottavat keskeisesti oppijan roolia aktiivisena tiedon tuottajana. Oppimisessa ja opetuksessa on tärkeää tarkastella, miten ja mihin sosiaalista mediaa ja sen sovelluksia käytetään. Sosiaalisen median käyttöä sinänsä ei voida pitää pedagogisena arvona. Sosiaalista mediaa käytettäessä yhteisessä tiedon tuottamisessa voidaan opetukseen ja oppimiseen tuoda pedagogisesti rikkaita työtapoja, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.

Sosiaalinen media tiedon jakamisessa

Sosiaalisen median sovellukset, kuten Twitter, Facebook, YouTube sekä blogit ja wikit tarjoavat nopean ja helppokäyttöisen työkalun tiedon julkaisemiseen ja jakamiseen verkossa. Julkaisemisen helppous verkossa saattaa usein johtaa kuitenkin yksisuuntaiseen viestintään, ilman että työkalujen muita ominaisuuksia tai alkuperäistä tarkoitusta on syvemmin ymmärretty tai hyödynnetty.

Sosiaalisen median kautta osallistuminen

Sosiaalisessa mediassa käyttäjät kuuluvat ja osallistuvat erilaisiin yhteisöihin. Yhteisöissä jaetaan ajatuksia, tietoa ja mediamateriaalia. Yhteinen intressi on usein syy yhteisöjen kokoontumiseen. Osallistuminen yhteisöön, sen toimintaan ja keskusteluun antaa pohjaa jaettujen, yhteisten merkitysten ja yhteisen ymmärryksen luomiselle, joka on muuten usein kehittyneempää kuin ihmisen yksistään rakentama ymmärrys. Ymmärryksen muodostuminen ja asiantuntijuuden kehittyminen on toimintaa, jossa sosiaalisen median työkalut voivat tuoda merkittävää lisäarvoa. Asiantuntijayhteisöön aktiivisesti osallistuva oppija sosialisoituu sen toimintakulttuuriin ja käytäntöihin.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa sosiaalisella medialla on keskeinen osa päätöksentekoon osallistumisessa ja kansalaisvaikuttamisessa. Erilaiset kansanliikkeet ja järjestöt ovat ottaneet sosiaalisen median työkaluksi, joka mahdollistaa nopean tiedonvälityksen ja suurienkin joukkojen koollekutsumisen tapahtumiin.

Sosiaalinen media tiedon luomisen välineenä

Sosiaalinen media tukee ja mahdollistaa tiedon tuottamista yhteisöissä. Esimerkkinä yhteisen kirjoittamisen mahdollistavat wiki-työkalut, jossa samalla tekstillä voi olla useampia kirjoittajia, muokkaajia ja kommentoijia. Verkossa on työkaluja, jotka tuovat uusia tapoja tiedon luomiselle ja edelleen kehittämiselle. Verkkoviestinnän eri muotoja kuvaa välittömyys, vuorovaikutteisuus ja tasa-arvoisuus.

Sosiaalisen median pedagogisia käyttökohteita

• Yhteinen kirjoittaminen, prosessikirjoittaminen ja prosessin dokumentointi (esim. wiki-työkalu)
• Oppimispäiväkirja tai työssäoppimispäiväkirja (esim. blogi)
• Verkkokeskustelu (esim. keskustelufoorumi)
• Ohjausdialogi etäopetuksessa (esim. chat-työkalu)
• Oppijan portfolion työstäminen ja julkaiseminen
• Oppijan tuotosten (esim. kuvien ja videoiden) julkaiseminen
• Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
• Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
• Sosiaalisten tilanteiden simulointi
• Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
• Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
• Sosiaalisten tilanteiden simulointi, esim. tapakasvatuksessa tai kielen oppimisessa (virtuaaliympäristöt ja –maailmat)
• Verkkovaikuttaminen, verkkodemokratia ja aktiivinen kansalaisuus
• Oman mielipiteen muodostaminen ja argumentointi yhteisössä
• Aineiston hankinta (esim. kuvat, videot)
• Suunnittelu, ideointi, kehittäminen

Lähteet
Opetusministeriö. KenGuru. Sosiaalisen median pedagoginen käyttö. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=some_pedagoginen_kaytto

Opetusministeriö 2012. Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä. Tieto ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:13. Luettu 25.5.2015 osoitteesta URL: http://www03.edu.fi/aineistot/oppimisymparistot/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf

1.2 Mobiiliopetus ja mobiilikoulu

Mobiilioppiminen on mobiililaitteiden (esim. matkapuhelin, PDA-laitteet) avulla tapahtuvaa oppimista, jolle on ominaista oppimisen yksilöllisyys sekä ajasta ja paikasta riippumattomuus. Mobiiliopetus on puolestaan mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa oppimisen ohjaamista. 

Mobiiliudella tarkoitetaan sitä, että tietoa voidaan vastaanottaa ja välittää paikasta riippumatta. Verkkoon ollaan yhteydessä langattomasti. Mobiililaitteilla voidaan olla yhteydessä tietoverkkoihin ja tätä kautta tietokoneisiin, puhelimiin tai muihin laitteisiin. Verkon kautta voidaan olla yhteydessä sekä paikallisesti lähellä oleviin ihmisiin tai sitten vaikka maailman toisella puolella asuviin. Mobiiliudelle on ominaista siis globaalisuus/lokaalisuus -ulottuvuus.

Pieneen mobiililaitteeseen voidaan verkon välityksellä saada suuri määrä tietoa. Mobiilimedian ominainen piirre on myös kompakti muoto. Mobiiliuden keskeinen ominaisuus on myös sen reaaliaikaisuus. Tiedot välittyvät nopeasti paikasta toiseen ja henkilöltä toiselle. Nopea tiedonvälitys mahdollistaa myös interaktiivisuuden (vuorovaikutteisuuden) ja tätä kautta välittömän palautteen antamisen. 

Mobiililaitteet, kuten gsm-puhelimet ja kämmentietokoneet, tuovat uuden ulottuvuuden oppimiseen ja koulutukseen.  Oppimisympäristö laajenee ja integroituu muuhun ympäristöön, jolloin oppiminen voi tapahtua aidossa kontekstissa. Kommunikointi, yhteisöllinen tiedonrakentelu ja innovointi kuvaavat keskeisesti oppimista näissä uusissa ympäristöissä. Mobiilisen opiskelun hyödyt tulevat esille sen tapahtuessa luokkahuoneympäristön ulkopuolella, oppilaan tehdessä havaintojaan ympäristöstään omatoimisesti.

Mobiililaitteen on todettu sopivan erityisesti ennalta tuttujen asioiden kertaamiseen ja pienten sisältökokonaisuuksien oppimiseen. Etuja ovat myös oppiaineiden välinen integraatio sekä kannustaminen tutkimalla tapahtuvaan oppimiseen. Ongelmia taas saattaa aiheuttaa mobiililaitteiden tuella tapahtuvan opiskelun fragmentaarisuus (pirstaleisuus), oppimisprosessin vahva yksilöllisyys, sekä mobiilikäyttötilanteiden suuri alttius monille häiriötekijöille. Mobiililaitteiden käyttö voi kuitenkin tuoda tullessaan paljon hyödyllisiä ominaisuuksia ja piirteitä oppimiseen.

Mobiililaitetta opiskelija voi hyödyntää tiedon keruuseen (kuvat, äänitykset, videot, muistiinpanot, paikkatiedot), oppimisprosessin dokumentointiin ja reflektointiin (esim. mobiilioppimispäiväkirjat, blogit, ääniklipit), tehtävien ohjeistuksen lukemiseen ja tehtävien palauttamiseen sekä tiedonhakuun. Lisäksi mobiililaitteella voi opiskella (lukea, katsoa kuvia, videoita, kuunnella äänitteitä), tehdä tehtäviä, pelata oppimispelejä, etsiä lisätietoa ja kommunikoida. Mobiililaitteiden avulla opettaja ja opiskelijat voivat pitää yhteyttä toisiinsa (esim. normaali kommunikointi puhelimella, tekstiviestein, chattien tai mobiilivideoneuvottelun välityksellä). Mobiililaitteet voivat helpottaa ja rikastuttaa myös luokkahuoneessa tapahtuvaa opiskelua.

Opettaja toimii mobiiliopetuksessa oppilaan ohjaajana, ohjaten oppilasta löytämään keinot oppimisprosessissa eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen. Opettajan on myös ymmärrettävä, miten oppilaat oppivat eri tavoin ja mukauduttava siten vastaamaan oppilaan tarpeita. Opettajan merkitys oppilaan oppimisessa ei katoa mobiiliopetuksessakaan. Mobiiliopetuksen riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää oppilaan mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen. Toisaalta oppilaiden kyky itseohjautuneisuuteen vaihtelee suuresti, joten opettajan ja oppilaan roolijakoja suunniteltaessa tulisi varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä mobiiliopetuksessa.

Opetusharjoittelussani käytin mobiililaitetta opetuksessani kädentaitojen harjoittelupäivänä  kanylointi -rastilla (tippakanyylin pistäminen kämmenselän laskimoon). Näytin iPadiltä aiheeseen liittyvän opetusvideon, jonka jälkeen opiskelijat saivat vuorotellen kanyloida toisiaan. Skhole -lääkärinluennot voi kuunnella myös kännykästä tai tabletilta. Ja lisäksi mobiilaitteita voisi käyttää opetuksessa esim. ottamalla havaintomateriaalia; kuvia erilaisista haavoista tai vammoista, ja yhdistää niitä tehtäviin (sairauden/vamman kuvaus,  tutkimukset ja hoitomenetelmät jne.). 

Esimerkkikuvia haavoista (Repolar 2013).

Lähteet
Digital Learning 2002. Mobiililaite osana monimuotoista opetusta. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://people.uta.fi/~as63593/graksa/mobiiliopetus.htm

Mobiiliopas 2011. Mobiilipedagogiikka. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/mobiilipedagogiikka

Repolar 2013. Lääketieteen ja haavanhoidon kehitystä. Esimerkkikuvia haavoista. Kopioitu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www.repolar.com/pages/abilar-10-pihkasalva/esimerkkikuvia-haavoista.php

OPPIMISTEHTÄVÄ 1.

Ensimmäisenä tehtävänäni on tutustua ja esitellä kolme erilaista oppimisympäristöä, jossa verkko-opetus ja -oppiminen ovat merkittävässä roolissa. Eli millaisista elementeistä verkko-oppimis- ja -opetusympäristöt rakentuvat?

1.1 Oppimisalusta

Esittelen opiskeluni (sh ja yamk-tutkinto) ja opetusharjoitteluni kautta tutuksi tullutta oppimisalustaa Moodlea. Toinen omien opintojeni (Lapin avoimen yliopiston opinnot) kautta tutuksi tullut oppimisalusta on Optima, mikä on käytössä myös opettajaopinnoissani.

Moodle

Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva oppimisalusta, jonka avulla on mahdollista rakentaa kokonaisia verkkokursseja tai lähiopetuksen tueksi tarkoitettuja osioita. Moodle koostuu erilaisia toiminnallisuuksia tarjoavista lohkoista ja moduuleista, joiden avulla kurssin voi rakentaa. Moodle sisältää kaikki yleisimmät oppimisalustojen ominaisuudet. Sitä on mahdollista räätälöidä oppilaitoksen tarpeita vastaavaksi juuri sen  avoimen lähdekoodin vuoksi. Moodle on kasvattanut nopeasti suosiotaan aktiivisten kehittäjien/käyttäjien ansiosta ja on käytössä monissa korkeakouluissa ympäri maailmaa.

Moodlea pidetään sopivana opiskelukokonaisuuksiin, joissa opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa sekä keskenään että opettajan kanssa. Moodlen työkalut mahdollistavat vuorovaikutuksen sekä kokonaan verkossa toteutettavilla kursseilla että lähiopetuskertojen välillä. Moodlen vuorovaikutustyökaluja ovat esimerkiksi keskustelualue, chat, työpaja ja wiki. Näitä voi käyttää mm. esittelyihin ja ryhmäytymiseen etäkursseilla, keskusteluun opettajan ja opiskelijoiden välillä, pari- ja ryhmätöihin, koko opiskelijaryhmän väliseen viestintään, vertaisarviointiin ja opponointiin, yhteiskirjoittamiseen...

Kattava ohjeistus Moodlen käyttöön löytyy Moodle Docs -sivustolta.

Moodlea voi testata täältä.

Moodle -näkymä akuutti- ja vastaanottohoitotyön kurssista.

Moodlen verkko-oppimisessa hyödynnetään eri aistien käyttöä (ääni, kuva, video ja teksti). Käytössä opiskelijaa aktivoivat menetelmät (esim. ryhmäkeskustelut) tuovat vaihtelua ja monipuolisuutta luentoihin. Opiskelijalla on myös mahdollisuus palata aikaisempiin luentoihin, koska luennot voidaan nauhoittaa ja ne ovat katsottavissa tai kuunneltavissa myöhemmin.

Moodle mahdollistaa keskustelevat opetusmenetelmät mm. blogien käytön, viestit, keskustelut ja omat työtilat, jotka monipuolistavat opetusta. Verkko-oppiminen mahdollistaa yhteisöllisen tiedon tuottamisen, sosiaalisen oppimisen, vuorovaikutuksen ja on riippumaton suurelta osin ajasta ja paikasta. Verkko-opiskelu vaatii opiskelijalta omaa aktiivisuutta huomattavasti enemmän kuin lähiopetus ja ns. perinteiset luennot. Opettaja tuo tehtävän Moodleen, jolloin opiskelijan vastuulle jää annetusta aikataulusta huolehtiminen esim. palautusten suhteen. 

Omat kokemukseni, niin opiskelijana kuin opettajanakin, Moodlesta ovat olleet hyviä. Moodlen käyttö on helppo oppia. Tehtävien ja muun materiaalin lisääminen on yksinkertaista. Myös arviointi on ollut Moodlen kautta helppoa. 

Lähteet

Helsingin yliopisto 2004. VERTTI - Opettajan verkkokurssituki. Oppimisalustat. Luettu 25.5.2015 osoitteesta URL: http://www.cs.helsinki.fi/group/vertti/vertti/opal7.shtml

Lapin ammattikorkeakoulu 2015. Akuutti- ja vastaanottohoitotyön kurssi. Näyttökuva 26.5.2015 osoitteesta URL: https://moodle.eoppimispalvelut.fi/course/view.php?id=12464

Open trainers 2014. Vuorovaikutuksesta motivaatiota verkko-oppimiseen. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www.opentrainers.fi/blogi/itemlist/tag/moodle

Verkkopedagogiikka

Aikaa on kulunut jo tovi viime päivityksestä ja paljon on ehtinyt tapahtua; APE -opintoni ovat loppusuoralla tätä verkkopedagogiikan kurssia ja näyttöportfoliota lukuun ottamatta. Sen verran on aikaa kulunut, että minun täytyy palautella mieleeni tätä bloggerin käyttöä ja suorittaa sitten kunnialla loppuun 3 op:n kurssi. Ammattipedagogiset opinnot minun olisi tarkoitus saada valmiiksi syksyllä 2015.
Hieman hirvittää tämän kurssin tulevat tehtävät...mahdanko niistä selviytyä. Olen normi somen käyttäjä, mutta tämä blogi, upotukset, linkitykset, RSS-syötteet ynnä muut voivat aiheuttaa hieman päänvaivaa...

Uskon, että tästä kurssista tulee olemaan minulle hyötyä, kun haen opetusalalle töihin. Opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon. Minun pitää opettajana olla tietoinen tietoteknisistä mahdollisuuksista, joita voin opetuksessani hyödyntää. Ja eihän sitä tiedä, vaikka nykyisessä sairaanhoitajan työssäni tästä olisi minulle myös hyötyä.

PLE?

PLE (personal learning environment) tarkoittaa yksilön henkilökohtaista oppimisympäristöä, alustaa, johon esimerkiksi minä tulen keräämään itselleni tärkeitä asioita näihin opintoihini liittyen erilaisilla sosiaalisen median välineillä. Minun henkilökohtainen PLE:ni on tämä blogini täällä Bloggerissa sekä Optiman suljettu blogi. Kerään tänne verkkopedagogiikkaan liittyviä tehtäviä, videonpätkiä yms.  Optiman blogiani kirjoitan jokaisen APE-päivän jälkeen "päivän polttamimmista aiheista" ja kasvustani kohti opettajuutta. Ja tiedä häntä, vaikka innostuisin laajentamaan tämänkin blogini käyttötarkoitusta.

PLE:hen voidaan liittää myös muita ihmisiä (opettajia, opiskelukavereita, työelämän edustajia, asiantuntijoita), jolloin mukana on myös dialogisuus ja vuorovaikutteisuus. "PLE mahdollistaa vuoropuhelun ja yksilöllisen oppimisprosessin näkyvyyden verkossa monipuolisten ja joustavien työkalujen sekä verkostojen avulla elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti..."

PLE:stä näkee, miten opiskelija on tieto-taitoaan hankkinut. Sieltä voi nähdä vaikka opiskelijan urasuunnitelman. Opintojen loppuvaiheessa PLE:stä voi löytyä hänen näyteportfolionsa, jolla hän voi hakea esimerkiksi työpaikkaa. PLE:ssä painottuu verkostot ja näkyväksi tekeminen. Osaaminen, oppiminen ja ohjaus dokumentoidaan tarjolla olevia ohjelmia ja palveluja hyödyntäen (oma sivusto, sähköposti, kalenteri, dokumentit, tiedostot, kuvagalleria, omat kontaktit, blogit, wikit jne.). Opiskelija voi itse määrittää avoimuuden ja käyttäjät.

PLE:n ylläpitoa voi jatkaa vielä opiskelun jälkeenkin, läpi työelämän, jolloin verkostot muuttuvat enemmän substanssiosaajiin. Tätä voi käyttää myös työnhaussa ja esimerkiksi työelämässä kehityskeskustelujen tukena.
Suljetun oppimisympäristön, kuten optiman tai moodlen, käyttöoikeus loppuu opiskelijan valmistuttua, jolloin kaikki tekstit, kuvat, tiedostot ja muiden kommentit "häviävät". Tärkeimmät niistä kannattaa siis ottaa ajoissa talteen.

Jokainen PLE on persoonallinen ja ylläpitäjänsä näköinen.


Lähde:

http://plepele.wordpress.com/mita-on-ple/