lauantai 29. elokuuta 2015

OPPIMISTEHTÄVÄ 2.

Toisen tehtävänäni aiheena on verkkoympäristöjen visuaalisuus, verkkokirjoittaminen ja käytettävyys. Minun pitää hyödyntää verkkosivujen ja -sovellusten mahdollisuuksia havainnollistaa opetus- ja opiskelumateriaaleja. Tämän jälkeen toivottavasti osaan julkaista erityyppistä aineistoa verkossa.

Verkkokirjoittaminen

Verkkokirjoittamisella tarkoitetaan usein hypertekstiä eli toisiin teksteihin linkitettyä tekstisisältöä. Hyperteksti on ominaista www-sivuille, jotka linkkien avulla liittyvät laajoihinkin sisältökokonaisuuksiin. Verkkokirjoittamista on myös sähköpostiin ja verkon keskustelualueille kirjoittaminen. Mutta on aivan eri asia kirjoittaa blogia kuin sähköpostia. Verkkokirjoittaminen on varsin laaja ilmiö, joten siihen tutustumiselle on varattava aikaa ja ymmärrystä ;) 
Onnistuin havainnollistamaan blogiani kuvilla ja videoilla, jotka syventävät aihetta. Onnistuin myös linkittämään asiasanat ja teemat muihin sivustoihin ja julkaisuihin. 

Upottamiset ja syötteenlukijat? Joo-o, upottamiset onnistuvat. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa syötteenlukeminen? Mitä ylipäätään tarkoittaa RSS -syöte (Really Simple Syndication)? Tämä osuus tuottaakin enemmän päänvaivaa...SlideShare -esityksiä jakaakseni minun olisi pitänyt kirjautua sivustolle... näin aluksi teinkin Facebookin kautta, mutta kun huomasin SlideShare -sivuston haluavan käyttää tietojani, niin skippasin koko jutun. Olen linkittänyt joitain juttuja sivustolle, en muuta.

Olen huomannut, että verkkokirjoittamisessa ja erilaisten esseiden/kirjoitelmien kirjoittamisessa on paljolti yhtäläisyyksiä. Pitää pysyä asiassa, ei turhaa jaarittelua ja täytesanoja. Jokaiseen kappaleeseen sisällytetään yksi tärkeä asia, jonka tulisi käydä ilmi heti kappaleen alussa. Kirjoitustapa tulee valita kohderyhmän ja tehtävänannon mukaan. Esimerkiksi oppimispäiväkirjaa kirjoittavan ei kannata yrittää tiivistää vaan antaa tekstin ja pohdintojen pulputa. Kielenkään ei tarvitse olla juuri kieliopinmukaista, saa kirjoittaa puhekieltä, laittaa lyhenteitä jne. Tarkoituksenmukaista kirjoittamista oppii vain harjoittelemalla. Verkossa olevaan PLE:hen kirjoittaminen todennäköisesti motivoi kirjoittamaan huolellisesti ja mahdollisimman hyvää sisältöä tuottaen juurikin sen julkisen olemuksen vuoksi.
Alla kopioituna kuva Marian PLE:stä, mihin on hienosti kiteytetty verkkokirjoittamisen keskeiset ohjeet. 


Verkkokirjoittamisen keskeisimmät ohjeet (Marian PLE 2015).

Olen käyttänyt oppimispäiväkirjaa akuuttia hoitotyötä opettaessani. Opiskelijat kirjoittivat Moodleen wiki -sivustolle niin, etteivät luokkatoverit nähneet heidän kirjoitustaan, ainoastaan minä opettajana. Opiskelijat eivät olleet vielä valmiita jakamaan toisilleen kirjoituksiaan. Tulevissa käytännön harjoitteluissa tulen käyttämään myös oppimispäiväkirjaa oppimisen tukena, mutta sitä tuskin tullaan toteuttamaan näin julkisesti salassapitoasioiden vuoksi.

Visuaalisten elementtien merkitys?

Olen tähän mennessä kirjoittanut aika tiivistä ja asiapitoista tekstiä. Visuaaliset muutokset tuovat blogiini selkeyttä ja samalla käytettävyys paranee. Sisällysluettelo, tunnisteet, tunnisteluettelo ja hakukenttä helpottavat blogissa navigointia ja parantavat blogin ilmettä. Linkit ja RSS-syötteet ohjaavat blogin aiheisiin liittyville sivustoille. Ne tuovat myös tavallaan lisää sisältöä blogiin. Lisäksi kuvat, videot ja muut "jipot" tekevät blogista mielenkiintoisen näköisen. Olen huomannut, että blogissa hyväkin kirjoitus voi jäädä huomioimatta, jos se ei ole helposti silmäiltävä ja luettava.


Lähteet

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Verkkokirjoittaminen työelämässä.  Luettu osoitteesta URL: http://oppimateriaalit.jamk.fi/verkkokirjoittaminen/yleista-verkkokirjoittamisesta/mita-verkkokirjoittaminen-on/

Marian PLE 2015. Verkkokirjoittamisen keskeisimmät ohjeet. Kopioitu osoitteesta URL: http://marianple.blogspot.fi/2015/03/2-verkko-oppimisymparistojen.html

Nettibisnes.Info 2014. Verkkokirjoittamisen pikaopas. Luettu osoitteesta URL: http://nettibisnes.info/verkkokirjoittaminen/

Tampereen yliopiston kirjasto. RSS -syötteet. Tilaaminen ja lukeminen Google Readerilla. Luettu ositteesta URL: http://web.archive.org/web/20110106050632/http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppaat/RSS_syotteet.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti