ITSEARVIOINTI

Kuten alussa jo totesin, tämä on ensimmäinen julkinen blogini. Tätä tehdessä olen oppinut paljon uusia teknisiä taitoja kuten kuvien, linkkien ja videoiden upottamisen sekä blogin ulkoasun säätämistä (TODELLAKIN säätämistä).

Jätin SlideSharien jakamisen tietoisesti pois, koska en halunnut antaa sivustolle lupaa omiin tietoihini. Linkitin kuitenkin ko. sivustot tekstiini. Olen hiukan arka ja kokematon näissä asioissa. RSS -syötteiden tilaaminen tuotti päänvaivaa blogin ulkoasun muokkaamisen lisäksi. Tekstin muokkaamisen logiikka ei ole kovin yksinkertaista, vai onko sitä ollenkaan? Olen tottunut kirjoitelmia ja esseitä kirjoittaessani huoliteltuun ulkoasuun; tekstin tasauksiin, tasaisiin kappalejakoihin ilman välistyksiä ym. ilman sen kummempia ongelmia ja kaiken tämän säätämisen lisäksi lisätyt kuvat pomppivat miten haluavat...Tämän blogin tekemisessä tällaiset seikat aiheuttivat liikaa ongelmia ja veivät aivan liikaa aikaa...ei kestä hermo :(

Tietotekniset taitoni ovat mielestäni hyvät niihin tarkoituksiin, mihin olen niitä tarvinnut tähän asti. Tämän blogin tekeminen oli aluksi vaikeaa ja hankalaa, mutta siitä se pikkuhiljaa eteni. Osaksi tähän vaikutti se, että olen työstänyt tätä pidemmällä aikavälillä; välillä kuukausienkin tauon jälkeen. Bloggerin käyttäjäpaneeli voisi olla mielestäni myös käyttäjäystävällisempi. Se ei mene minun logiikkani mukaan :) Jos tulevaisuudessa tulen opettamaan verkossa, aloitan yksinkertaisesta. Monipuolistan välineitä ja menetelmiä oman osaamiseni kehittyessä.

5.2 Ohjauksen ja teknisen tuen haasteet


Verkko-opiskelusta  minulla on kokemusta vain opiskelijan roolissa. Ongelmia, mitä opetuksessa on tullut ovat yleensä ääniongelmat, etenkin Adobe Connect -yhteyksissä. Opettajan ääni kuuluu, mutta kaikkien läsnäolijoiden ääntä ei saada välttämättä koko tapaamisen aikana kuuluviin. Onneksi on myös chatti -mahdollisuus kommunikointiin. Ääniongelmat voivat johtua huonoista yhteyksistä, asetuksista tai laitteista. Yleensä aina AC-istunnoissa on mukana tekninen tuki, joka yrittää korjata ongelmaa.

Verkko-opettajankin tulisi osata neuvoa opiskelijoita yleisimmissä verkko-opiskeluun liittyvissä teknisissä ongelmissa. Hankalimmissa tilanteissa oppilaitoksen tekninen tuki auttaa. Tekniset ongelmat vievät aina aikaa itse opetettavalta asialta, joten ohjeistus verkkokurssille kannattaa valmistella huolella ja suunnitella aikaa myös teknisten ongelmien varalle.

Verkko-opiskelu on sujuvaa ja mukavaa, kun on perehtynyt huolella käytettäviin ohjelmiin ja alustoihin, sekä annettuihin ohjeisiin. Olisi hyvä myös omistaa laadukkaat ja ajantasaiset laitteet. Tämän lisäksi kaikki asetukset tulee tarvittaessa muuttaa sovellukseen sopivaksi hyvissä ajoin ennen sovittua verkko-opetusta, esim. AC-tapaamista.

Opettajan verkko-opetuksessa on haasteena muistaa monet tehtävät.

• Koko verkko-opiskeluprosessin ohjaus (ensikertalaisen ohjaus ja rohkaisu)
• Opintojakson kokonaisuus (aikataulun, osien ja kokonaisuuksien hallinta ja niistä tiedottaminen, opiskelijoiden roolittaminen)
• Sisältöjen ymmärtämisen ohjaus (kysymysten ja kommenttien esittäminen)
• Didaktinen ohjaus
• Sosiaalinen ohjaus ja vuorovaikutus (avoimuus, tasavertaisuus, yksilöllinen huomiointi, yhteisöllisyys)
• Osallistuminen (oma esimerkki, nopea avunanto)

Lähteet
Ohjaustaidot verkko-opetuksessa. Luettu osoitteesta URL: http://www.ihanova.fi/ohjaust/index.php?valikko=7&valinta=7q

OPPIMISTEHTÄVÄ 5.

Tämän oppimistehtävän jälkeen tunnen oman alani verkko-opetuksen ja -ohjauksen toimintamalleja. Osaan ohjata opiskelijoita verkossa ja huomioida opiskelijoiden ja opiskeluryhmien erilaiset tarpeet. Osaan huomioida myös verkko-opetukseen liittyvät haasteet.

5.1 Verkko-opetus ja -ohjaus

Oppilaitoksessamme käytetään useita verkkoympäristöjä; Lapin ammattikorkeakoulun kotisivut ovat lähinnä opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita varten. Sivuilta löytyy erilaisia linkkejä ja sovelluksia. Opettajat kirjautuvat sivulta intraan, jossa meillä on omat sovelluksemme. Sivustoja käytetään myös tiedottamiseen ja materiaalin jakamiseen. Moodle -oppimisalusta on käytössä itse opiskelussa. Opettajat jakavat sinne materiaalia, linkkejä, oppimistehtäviä ja niille palautusalustoja jne. Lisäksi siellä on vuorovaikutteisia keskustelualueita, joihin opettajana osallistun aktiivisesti. Kommentoin ja ohjasin myös oppimispäiväkirjojen kirjoittamista verkossa. Hoitoalalla on paljon asioita, joita täytyy harjoitella käytännössä ja aidoissa ympäristöissä. Verkossa voidaan opiskella teoriaa, valmistautua harjoituksiin ja reflektoida kokemuksia.

Verkko-opetuksen vahvuutena on, että sen avulla saadaan luotua aktiivista itseopiskelua, vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelyä. Luulen, että moni perheellinen aikuisopiskelija opiskelisi mielellään itsenäisesti oppimistehtävien sekä verkossa olevan vertaistuen ja ohjauksen avulla. Verkko-oppimisalustojen Wiki ja esim. Google Driven työkalut helpottavat ryhmätyöskentelyä, kun työtä tehdään yhteen palvelussa olevaan dokumenttiin ja useat ryhmäläiset voivat työskennellä dokumentin parissa samanaikaisesti. Verkko-opetuksessa hyödyntäisin myös luento-opetusta ja keskustelupiirejä esim. Adobe Connectin ja iLincin avulla.

Minulla on omakohtaisia kokemuksia verkko-opinnoista sekä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa että Lapin avoimessa yliopistossa. Kummankin opetukseen olen ollut erittäin tyytyväinen. Verkkoalustalla opiskelijoiden kysymykset ja opettajien vastaukset jäävät näkyviin, joten niihin voi tarpeen tullen palata. Lapin yliopistossa ohjaus oli erinomaista suorittaessani akateemiset opiskelutaidot -kurssia. Sain palautetta tehtäväkohtaisesti. Koin lyhyetkin tehtäväkohtaiset palautteet kannustaviksi ja motivoiviksi. Palautteista saa myös varmuutta oman osaamisensa arviointiin. Verkko-opetuksessa opettajan tulee seurata opiskelua, olla tavoitettavissa säännöllisesti ja akuutteihin ongelmiin tulisi vastata nopeasti. Opettajan tulee myös näyttää hyvää esimerkkiä rakentavan palautteen antamisesta.

4.2 Tietoturva ja tekijänoikeudet

Olen opiskellut Lapin avoimessa yliopistossa mediaosaamista ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun kursseilla. Tietoturva-asiat ovat usein itseopiskelun varassa opiskelijoille ja uusille työntekijöille suunnattujen tietoturvaoppaiden avulla.  Mediaosaaminen, tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät taidot ovat keskeisessä asemassa niin opiskelussa kuin työelämässäkin. Niitä ei yleensä opita kunnolla yhden kussin aikana. Siksi olisikin hyvä, jos niitä kerrattaisiin koko opintojen ajan ja kaikki opettajat osaisivat ohjata näiden taitojen kehittymistä. Samalla opettajilla tulisi itselläänkin kerrattua.

Hoitoalalla kirjoitetaan paljon raportteja ja esseitä käytännön harjoitteluihin ja muihin tehtäviin liittyen. Näiden yhteydessä voitaisiin käsitellä myös verkkokirjoittamista ja hyödyntää vekkoympäristössä tehtäviä oppimistehtäviä. Näin opiskelijat oppisivat aina käyttämään asiallista ja kontekstiin sopivaa kirjoitustapaa. Opettajien olisi myös hyvä osata tiedonhankinnan taitoja, jotta he pystyisivät integroimaan tiedonhankinnan osaksi oppimistehtäviä, ohjaamaan opiskelijoita tiedonhankinnassa ja arvioimaan oppilaiden tiedonhankinnantaitoja sekä itse oppimistehtäviä.

Tietoturvaan liittyen ammattikorkeakouluopiskelijoita voisin opettajana muistuttaa kertaamaan Lapin ammattikorkeakoulun IT-palvelujen käyttösäännöt, josta löytyy tietoa mm. hyvien salasanojen valinnasta, kalasteluviesteistä, huolellisuudesta tietokoneita ja tulostimia käytettäessä sekä muistitikkujen sisällön suojaamisesta tarvittaessa.

Tekijänoikeuksiin liittyen lainaus-, viittaus- ja lähdekäytäntöjä opetellaan mm. erilaisten kirjoitelmien, raporttien ja esseiden yhteydessä. Ostin heti opiskeluni alussa itselleni käsikirjaksi Hirsijärven ym. 2010 Tutki ja kirjoita -kirjan, jota olen ahkerasti käyttänyt. Kielijelpistä saa myös kirjoitusviestinnästä hyvin tietoa. Viittauskäytänteet ovat melkeinpä syöpyneet takaraivooni.

Opiskelijoita on syytä ohjata copy-paste -tyyppsestä kirjoittamisesta omin sanoin kirjoittamiseen ja hyviin viittauskäytäntöihin. Lisäksi opiskelijoiden tulee hallita kuvien käyttöön liittyvät tekijänoikeudet tutkielmia ja esitelmiä tehdessään. Verkkoympäristöissä kuvien lisäksi mukaan tulevat myös muiden sisältöjen käyttöön liittyvät tekijänoikeudet.

Vuonna 2011 Kopioston Digilupa on saatu peruskouluille, lukiolle, ammatillisille oppilaitoksille ja ammattikorkeakouluille sekä vuodesta 2012 myös yliopistoille. Lupa sisältää oleellisesti kolme lupaa; skannausluvan, verkkosisällön kopiointiluvan sekä luentojen videointiluvan. Asiasta lisää täältä.

Lisää tietoa aiheesta:

Opiskelijan tietoturvaopas
Opettajan työ ja tekijänoikeudet
Nuorten netti
Tietoturvaoppaita opiskelijoille

Lähteet

Opettajan tekijänoikeus. Kopioston digilupa. Luettu osoitteesta URL: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/aineisto/kopioston-digilupa/

OPPIMISTEHTÄVÄ 4.

Tämän tehtävän jälkeen minun pitäisi tuntea mediakasvatuksen merkityksen ammatillisessa koulutuksessa ja tunnistaa mediakasvatuksen liittyvät haasteet. Lisäksi opin tuntemaan verkko-opetukseen tekijänoikeusasiat ja osaan huomioida tietoturvat verkko-opetuksessani.

4.1 Mediakasvatus ja nettietiketti

Mediakasvatus

Mediakasvatus on kasvatus- ja viestintätieteen monitieteinen tutkimus- ja opetusala, jossa opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan medialukutaitoa. Mediakasvatukseen kuuluvat esim. tiedonhaun ja -hallinnan, mediakriittisyyden, itsetekemisen ja mediatuottamisen sekä mediavälineiden käytön opettaminen. Mediakasvatuksella tavoitellaan yhteiskunnan kansalaistaitoihin kuuluvia mediataitoja ja -osaamista. Mediaosaamisella tarkoitetaan yksilön kykyä käyttää mediataitojaan tilannekohtaisesti.

Viisi vinkkiä media taitojen lisäämiseen

Nettietiketti

Nettietiketti tarkoittaa käyttäytymissääntöjä tietoverkossa. Myös mobiililaitteille löytyy omat nettietikettinsä, mobiiliapu. Seuraavassa on lueteltu asioita, jotka jokaisen internetin käyttäjän olisi hyvä muistaa.

• Ole kohtelias sähköpostia ja muita viestejä kirjoittaessasi
• Ala kuormita vastaanottajan sähköpostia turhaan
• Ole oma itsesi, kirjaudu palveluihin omilla tunnuksilla ja varmista, että kukaan muu ei voi käyttää tunnuksiasi
• Kirjoita kekskusteluryhmiin harkiten
• Noudata operaattorin antamia ohjeita
• Noudata huolellisuutta tiedostojen suhteen 
• Tiedä mihin sitoudut; varmista, että ymmärrät palvelujen käyttöehdot ennen rekisteröitymistä
• Muista lähdekritiikki
• Muista tekijänoikeus- ja tavaramerkkilaki
• Viestintäsalaisuus koskee myös sähköisiä viestejä
• Älä häiritse tietoverkon toimintaa, hakkeroi tai levitä viruksia
• Älä lähetä sähköpostimainontaa, ellei sinulla ole siihen vastaanottajan lupaa
• Noudata henkilötietolain määräyksiä, jos keräät henkilötietoja verkossa

Omalla alallani opetuksen näkökulmasta tärkeimmät aiheeseen liittyvät haasteet ovat varmasti tietosuoja-asiat. Käytännön harjoittelun raportteja ei saa kirjoittaa niin, että potilaat ovat tunnistettavissa. Lisäksi oppilaitoksen koneet voivat saastua erilaisista viruksista. Oppilaat saattavat käyttää ohjelmia toisten jopa opettajan nimissä. 

Ammatillisena opettajana voin vaikuttaa näihin haasteisiin informoimalla opiskelijoita tietosuojasta, salassapitovelvollisuudesta (raportteihin se saa laittaa potilaiden tunnistetietoja) ja kieltää menemästä tuntemattomille sivuille ja klikkailemasta kaiken maailman evästeitä. Ja etenkin muistuttaa kirjautumaan aina ulos koneelta tunnin päätteeksi ja muistamalla itse nämä samat asiat. 

Lähteet

Mediakasvatus.fi. Luettu osoitteesta URL: http://www.mediakasvatus.fi

Opetushallitus 2011. Lapset ja nuoret mediaosallistujina. Luettu osoitteesta URL: http://www.oph.fi/download/139651_Lapset_ja_nuoret_mediaosallistujina.pdf

Web-opas 2012. Nettietiketti. Luettu osoitteesta URL: http://www.webopas.net/nettietiketti.html

Mobiiliapu. Mobiili-apupalvelun nettietiketti. Luettu osoitteesta URL: http://www.mobiiliapu.fi/docs/nettietiketti.pdf

3.2 Sosisaalisen median verkostot ja opetus

Minulla ei ole vielä juurikaan kokemusta opettajan työstä saati some- palvelujen käytöstä opetuksessa. Käytän työssäni kuitenkin paljon sähköpostia niin muiden opettajien kuin opiskelijoiden kanssa viestittämiseen. Huono puoli siinä on se, että kaikki opiskelijat eivät lue postiaan säännöllisesti saati vastaavat siihen. Ja se vastauksen odottaminen on raivostuttavaa. Helpommalla pääsee, kun soittaa.

Keskustelua, tiedotusta ja verkostoitumista tapahtuu kuitenkin myös sosiaalisen median palveluissa. Sen avulla opettajat ja oppilaat voivat ylläpitää ja luoda yhteyksiä työelämään, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin ja eri oppilaitoksiin. 

Omalla alallani hoitotyön opetuksessa käytetään Facebookia lähinnä tiedottamiseen ja verkostoitumiseen. Julkiset blogit eivät sovellu hoitoalalle salassapito- ja yksityisyydensuojan vuoksi. Suljettu blogi esimerkiksi Moodlessa, jonne pääsi vain tietty ryhmä ja opettaja on asia erikseen. Lisäksi Google Docs ja muut ryhmätyöskentelyyn soveltuvat yhteistyöpalvelut, ehkä Twitter sekä suljetut kuvapalvelut yhteisiksi kuvia ja sijaintitietoja hyödyntäviksi havaintopäiväkirjoiksi voisivat  sopia myös opetuskäyttöön. Opettajan pitäisi kuitenkin hallita nämä palvelut hyvin.

SWOT-ANALYYSI

Tein SWOT -analyysit kolmen sosiaalisen median palvelun opetuskäytöstä. Aloitin minulle kahdesta tunnetuimmasta, Facebookista ja Bloggerista. Bloggeriin olen tutustunut vasta tämän verkkopedagogiikan -kurssin myötä. Facebook on tuttu. Kolmanneksi valitsin Twitterin, jonka jäsen en ole. 

    

        

    

Lähteet
Blogit opetuksessa. Luettu osoitteesta URL: http://paokhanke.blogspot.fi

Tietohaltuun -hanke 2011. Facebookin selviytymisopas opettajalle. Luettu osoitteesta URL: https://tietohaltuun.files.wordpress.com/2011/06/facebook-ohjeet-opettajalle.pdf

Luma.fi. 2014. Blogit opetuskäytössä. Luettu osoitteesta URL: http://luma.fi/artikkelit/3400/blogit-opetuskaytossa

OPPIMISTEHTÄVÄ 3.

Sosiaalinen media ja virtuaaliset verkot

Tämän tehtävän osaamistavoitteena on, että opiskelijana tunnen sosiaalisen median opetuskäytön mahdollisuudet ja haasteet. Osaan arvioida sosiaalisen median soveltuvuutta opetus- ja oppimisympäristöinä. Lisäksi perehdyn oman alani näkökulmasta olennaisiin sosiaalisen median työkaluihin. Viimeistään tämän jälkeen ymmärrän verkostoitumisen merkityksen ammatillisen opettajan työssä.

3.1 Eettisyys ja laki

Käytettäessä sosiaalista mediaa opetuksessa tulee huomioida, että käyttö on tarkoituksenmukaista, turvallista ja että osataan käyttäytyä eettisesti. Opetuskäytössä tulee huomioida etenkin seuraavia asioita;

• kohderyhmälle sopivien palvelujen valitseminen
• opiskelijoilla riittävät tietotaidot palvelujen eettiseen käyttöön
• opiskelijoilla riittävä medialukutaito
• opiskelijat ymmärtävät palvelujen säännöt ja mihin sitoutuvat palvelua käyttäessään
• opiskelijat hallitsevat palvelujen yksityisasetukset ja ymmärtävät, kuinka julkista heidän julkaisemansa sisältö todella on

Lisäksi some -palvelujen valitsemisessa tulee huomioida mm. palvelujen käyttöehdot ja ikärajat. Somen käyttö on hyvä aloittaa suljetuista ryhmistä, kun internetin turvallista käyttöä ja nettietikettiä vielä opetellaan. Käyttäjällä on oltava riittävä ymmärrys luottamuksellisten tietojen käsittelystä, yksityisyyden suojaamiseen liittyvistä asioista ja turvallisista salasanoista. Eettiseen käyttöön liittyy tilanteeseen sopiva kielenkäyttö, yhteisöllisten toimintatapojen omaksuminen ja toisen kunnioittaminen sekä riittävä ymmärrys lainsäädännön noudattamisesta netissä (mm. tekijänoikeudet, plagiointi ja piratismi).

Some-palvelujen opetuskäytössä on tärkeintä, että palvelun käytöllä on jokin pedagoginen tarkoitus. Some-palveluja voidaan yhdistää perinteiseen verkkoympäristöön, jolloin oppimisympäristöksi muodostuu useita palveluja yhdistelevä tähtimäinen verkko-ympäristö.  Omassa opetuksessani hyödyntäisin ensimmäisenä todennäköisesti blogi- ja yhteistyöpalveluja (Google Docs). Niihin voi helposti rakentaa ajattelu-, argumentointi-, yhteistyö- ja TVT-taitoja kehittäviä opetustehtäviä. Facebookissa, Twitterissä ja kuvapalveluissa korostuu vuorovaikutus, verkostoituminen ja avoimuus.


Lähteet

Edu.fi 2013. Materiaaleja ja työtapoja. Opettajan rooli. Luettu ositteesta URL: http://www.edu.fi/sosiaalisen_median_hyodyntaminen_opetuksessa/opettajille/opettajan_rooli
Edu.fi 2014. Materiaaleja ja työtapoja. Sosiaalisen median käyttöehdot. Luettu osoitteesta URL: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalinen_media/taulukko_sosiaalisen_median_kayttoehdoista
OPH 2012. Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset. Luettu osoitteesta URL: http://www.oph.fi/download/140104_sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset.pdf

OPPIMISTEHTÄVÄ 2.

Toisen tehtävänäni aiheena on verkkoympäristöjen visuaalisuus, verkkokirjoittaminen ja käytettävyys. Minun pitää hyödyntää verkkosivujen ja -sovellusten mahdollisuuksia havainnollistaa opetus- ja opiskelumateriaaleja. Tämän jälkeen toivottavasti osaan julkaista erityyppistä aineistoa verkossa.

Verkkokirjoittaminen

Verkkokirjoittamisella tarkoitetaan usein hypertekstiä eli toisiin teksteihin linkitettyä tekstisisältöä. Hyperteksti on ominaista www-sivuille, jotka linkkien avulla liittyvät laajoihinkin sisältökokonaisuuksiin. Verkkokirjoittamista on myös sähköpostiin ja verkon keskustelualueille kirjoittaminen. Mutta on aivan eri asia kirjoittaa blogia kuin sähköpostia. Verkkokirjoittaminen on varsin laaja ilmiö, joten siihen tutustumiselle on varattava aikaa ja ymmärrystä ;) 
Onnistuin havainnollistamaan blogiani kuvilla ja videoilla, jotka syventävät aihetta. Onnistuin myös linkittämään asiasanat ja teemat muihin sivustoihin ja julkaisuihin. 

Upottamiset ja syötteenlukijat? Joo-o, upottamiset onnistuvat. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa syötteenlukeminen? Mitä ylipäätään tarkoittaa RSS -syöte (Really Simple Syndication)? Tämä osuus tuottaakin enemmän päänvaivaa...SlideShare -esityksiä jakaakseni minun olisi pitänyt kirjautua sivustolle... näin aluksi teinkin Facebookin kautta, mutta kun huomasin SlideShare -sivuston haluavan käyttää tietojani, niin skippasin koko jutun. Olen linkittänyt joitain juttuja sivustolle, en muuta.

Olen huomannut, että verkkokirjoittamisessa ja erilaisten esseiden/kirjoitelmien kirjoittamisessa on paljolti yhtäläisyyksiä. Pitää pysyä asiassa, ei turhaa jaarittelua ja täytesanoja. Jokaiseen kappaleeseen sisällytetään yksi tärkeä asia, jonka tulisi käydä ilmi heti kappaleen alussa. Kirjoitustapa tulee valita kohderyhmän ja tehtävänannon mukaan. Esimerkiksi oppimispäiväkirjaa kirjoittavan ei kannata yrittää tiivistää vaan antaa tekstin ja pohdintojen pulputa. Kielenkään ei tarvitse olla juuri kieliopinmukaista, saa kirjoittaa puhekieltä, laittaa lyhenteitä jne. Tarkoituksenmukaista kirjoittamista oppii vain harjoittelemalla. Verkossa olevaan PLE:hen kirjoittaminen todennäköisesti motivoi kirjoittamaan huolellisesti ja mahdollisimman hyvää sisältöä tuottaen juurikin sen julkisen olemuksen vuoksi.

Alla kopioituna kuva Marian PLE:stä, mihin on hienosti kiteytetty verkkokirjoittamisen keskeiset ohjeet. 

Verkkokirjoittamisen keskeisimmät ohjeet (Marian PLE 2015).

Olen käyttänyt oppimispäiväkirjaa akuuttia hoitotyötä opettaessani. Opiskelijat kirjoittivat Moodleen wiki -sivustolle niin, etteivät luokkatoverit nähneet heidän kirjoitustaan, ainoastaan minä opettajana. Opiskelijat eivät olleet vielä valmiita jakamaan toisilleen kirjoituksiaan. Tulevissa käytännön harjoitteluissa tulen käyttämään myös oppimispäiväkirjaa oppimisen tukena, mutta sitä tuskin tullaan toteuttamaan näin julkisesti salassapitoasioiden vuoksi.

Visuaalisten elementtien merkitys?

Olen tähän mennessä kirjoittanut aika tiivistä ja asiapitoista tekstiä. Visuaaliset muutokset tuovat blogiini selkeyttä ja samalla käytettävyys paranee. Sisällysluettelo, tunnisteet, tunnisteluettelo ja hakukenttä helpottavat blogissa navigointia ja parantavat blogin ilmettä. Linkit ja RSS-syötteet ohjaavat blogin aiheisiin liittyville sivustoille. Ne tuovat myös tavallaan lisää sisältöä blogiin. Lisäksi kuvat, videot ja muut "jipot" tekevät blogista mielenkiintoisen näköisen. Olen huomannut, että blogissa hyväkin kirjoitus voi jäädä huomioimatta, jos se ei ole helposti silmäiltävä ja luettava.


Lähteet

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Verkkokirjoittaminen työelämässä.  Luettu osoitteesta URL: http://oppimateriaalit.jamk.fi/verkkokirjoittaminen/yleista-verkkokirjoittamisesta/mita-verkkokirjoittaminen-on/

Marian PLE 2015. Verkkokirjoittamisen keskeisimmät ohjeet. Kopioitu osoitteesta URL: http://marianple.blogspot.fi/2015/03/2-verkko-oppimisymparistojen.html

Nettibisnes.Info 2014. Verkkokirjoittamisen pikaopas. Luettu osoitteesta URL: http://nettibisnes.info/verkkokirjoittaminen/

Tampereen yliopiston kirjasto. RSS -syötteet. Tilaaminen ja lukeminen Google Readerilla. Luettu ositteesta URL: http://web.archive.org/web/20110106050632/http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppaat/RSS_syotteet.pdf

1.3 Sosiaalinen media ja PLE

Olen jo aiemmin blogissani kirjoittanut PLE:stä, mutta kertaus on opintojen äiti; eli PLE (Personal Learning Environment) on henkilökohtainen oppimisympäristö, jossa opiskelija hallitsee omaa oppimistaan. Opiskelija asettaa itselleen oppimistavoitteet ja hallitsee oppimisensa sisältöä ja prosessia. PLE voi olla esimerkiksi tietokone- tai www-pohjainen sovellus. Yksi PLE:n ominaisuuksista on kommunikointi toisten kanssa oppimisprosessin aikana.

PLE-ympäristöön voidaan integroida esim. blogeja ja sosiaalisen median järjestelmiä, kuten Facebook ja Twitter. Enemmän PLE:stä aiemmasta kirjoituksestani eli täältä.

Sosiaalinen media oppimisen työvälineenä

Sosiaalisen median käyttö opetus- ja oppimistilanteessa nähdään tiedon jakamisena tai tiedonhankintana, osallistumisena tai tiedon luomisena. Nykypäivän oppimiskäsitykset ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat painottavat keskeisesti oppijan roolia aktiivisena tiedon tuottajana. Oppimisessa ja opetuksessa on tärkeää tarkastella, miten ja mihin sosiaalista mediaa ja sen sovelluksia käytetään. Sosiaalisen median käyttöä sinänsä ei voida pitää pedagogisena arvona. Sosiaalista mediaa käytettäessä yhteisessä tiedon tuottamisessa voidaan opetukseen ja oppimiseen tuoda pedagogisesti rikkaita työtapoja, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.

Sosiaalinen media tiedon jakamisessa

Sosiaalisen median sovellukset, kuten Twitter, Facebook, YouTube sekä blogit ja wikit tarjoavat nopean ja helppokäyttöisen työkalun tiedon julkaisemiseen ja jakamiseen verkossa. Julkaisemisen helppous verkossa saattaa usein johtaa kuitenkin yksisuuntaiseen viestintään, ilman että työkalujen muita ominaisuuksia tai alkuperäistä tarkoitusta on syvemmin ymmärretty tai hyödynnetty.

Sosiaalisen median kautta osallistuminen

Sosiaalisessa mediassa käyttäjät kuuluvat ja osallistuvat erilaisiin yhteisöihin. Yhteisöissä jaetaan ajatuksia, tietoa ja mediamateriaalia. Yhteinen intressi on usein syy yhteisöjen kokoontumiseen. Osallistuminen yhteisöön, sen toimintaan ja keskusteluun antaa pohjaa jaettujen, yhteisten merkitysten ja yhteisen ymmärryksen luomiselle, joka on muuten usein kehittyneempää kuin ihmisen yksistään rakentama ymmärrys. Ymmärryksen muodostuminen ja asiantuntijuuden kehittyminen on toimintaa, jossa sosiaalisen median työkalut voivat tuoda merkittävää lisäarvoa. Asiantuntijayhteisöön aktiivisesti osallistuva oppija sosialisoituu sen toimintakulttuuriin ja käytäntöihin.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa sosiaalisella medialla on keskeinen osa päätöksentekoon osallistumisessa ja kansalaisvaikuttamisessa. Erilaiset kansanliikkeet ja järjestöt ovat ottaneet sosiaalisen median työkaluksi, joka mahdollistaa nopean tiedonvälityksen ja suurienkin joukkojen koollekutsumisen tapahtumiin.

Sosiaalinen media tiedon luomisen välineenä

Sosiaalinen media tukee ja mahdollistaa tiedon tuottamista yhteisöissä. Esimerkkinä yhteisen kirjoittamisen mahdollistavat wiki-työkalut, jossa samalla tekstillä voi olla useampia kirjoittajia, muokkaajia ja kommentoijia. Verkossa on työkaluja, jotka tuovat uusia tapoja tiedon luomiselle ja edelleen kehittämiselle. Verkkoviestinnän eri muotoja kuvaa välittömyys, vuorovaikutteisuus ja tasa-arvoisuus.

Sosiaalisen median pedagogisia käyttökohteita

• Yhteinen kirjoittaminen, prosessikirjoittaminen ja prosessin dokumentointi (esim. wiki-työkalu)
• Oppimispäiväkirja tai työssäoppimispäiväkirja (esim. blogi)
• Verkkokeskustelu (esim. keskustelufoorumi)
• Ohjausdialogi etäopetuksessa (esim. chat-työkalu)
• Oppijan portfolion työstäminen ja julkaiseminen
• Oppijan tuotosten (esim. kuvien ja videoiden) julkaiseminen
• Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
• Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
• Sosiaalisten tilanteiden simulointi
• Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
• Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
• Sosiaalisten tilanteiden simulointi, esim. tapakasvatuksessa tai kielen oppimisessa (virtuaaliympäristöt ja –maailmat)
• Verkkovaikuttaminen, verkkodemokratia ja aktiivinen kansalaisuus
• Oman mielipiteen muodostaminen ja argumentointi yhteisössä
• Aineiston hankinta (esim. kuvat, videot)
• Suunnittelu, ideointi, kehittäminen

Lähteet
Opetusministeriö. KenGuru. Sosiaalisen median pedagoginen käyttö. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=some_pedagoginen_kaytto

Opetusministeriö 2012. Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä. Tieto ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:13. Luettu 25.5.2015 osoitteesta URL: http://www03.edu.fi/aineistot/oppimisymparistot/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf

1.2 Mobiiliopetus ja mobiilikoulu

Mobiilioppiminen on mobiililaitteiden (esim. matkapuhelin, PDA-laitteet) avulla tapahtuvaa oppimista, jolle on ominaista oppimisen yksilöllisyys sekä ajasta ja paikasta riippumattomuus. Mobiiliopetus on puolestaan mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa oppimisen ohjaamista. 

Mobiiliudella tarkoitetaan sitä, että tietoa voidaan vastaanottaa ja välittää paikasta riippumatta. Verkkoon ollaan yhteydessä langattomasti. Mobiililaitteilla voidaan olla yhteydessä tietoverkkoihin ja tätä kautta tietokoneisiin, puhelimiin tai muihin laitteisiin. Verkon kautta voidaan olla yhteydessä sekä paikallisesti lähellä oleviin ihmisiin tai sitten vaikka maailman toisella puolella asuviin. Mobiiliudelle on ominaista siis globaalisuus/lokaalisuus -ulottuvuus.

Pieneen mobiililaitteeseen voidaan verkon välityksellä saada suuri määrä tietoa. Mobiilimedian ominainen piirre on myös kompakti muoto. Mobiiliuden keskeinen ominaisuus on myös sen reaaliaikaisuus. Tiedot välittyvät nopeasti paikasta toiseen ja henkilöltä toiselle. Nopea tiedonvälitys mahdollistaa myös interaktiivisuuden (vuorovaikutteisuuden) ja tätä kautta välittömän palautteen antamisen. 

Mobiililaitteet, kuten gsm-puhelimet ja kämmentietokoneet, tuovat uuden ulottuvuuden oppimiseen ja koulutukseen.  Oppimisympäristö laajenee ja integroituu muuhun ympäristöön, jolloin oppiminen voi tapahtua aidossa kontekstissa. Kommunikointi, yhteisöllinen tiedonrakentelu ja innovointi kuvaavat keskeisesti oppimista näissä uusissa ympäristöissä. Mobiilisen opiskelun hyödyt tulevat esille sen tapahtuessa luokkahuoneympäristön ulkopuolella, oppilaan tehdessä havaintojaan ympäristöstään omatoimisesti.

Mobiililaitteen on todettu sopivan erityisesti ennalta tuttujen asioiden kertaamiseen ja pienten sisältökokonaisuuksien oppimiseen. Etuja ovat myös oppiaineiden välinen integraatio sekä kannustaminen tutkimalla tapahtuvaan oppimiseen. Ongelmia taas saattaa aiheuttaa mobiililaitteiden tuella tapahtuvan opiskelun fragmentaarisuus (pirstaleisuus), oppimisprosessin vahva yksilöllisyys, sekä mobiilikäyttötilanteiden suuri alttius monille häiriötekijöille. Mobiililaitteiden käyttö voi kuitenkin tuoda tullessaan paljon hyödyllisiä ominaisuuksia ja piirteitä oppimiseen.

Mobiililaitetta opiskelija voi hyödyntää tiedon keruuseen (kuvat, äänitykset, videot, muistiinpanot, paikkatiedot), oppimisprosessin dokumentointiin ja reflektointiin (esim. mobiilioppimispäiväkirjat, blogit, ääniklipit), tehtävien ohjeistuksen lukemiseen ja tehtävien palauttamiseen sekä tiedonhakuun. Lisäksi mobiililaitteella voi opiskella (lukea, katsoa kuvia, videoita, kuunnella äänitteitä), tehdä tehtäviä, pelata oppimispelejä, etsiä lisätietoa ja kommunikoida. Mobiililaitteiden avulla opettaja ja opiskelijat voivat pitää yhteyttä toisiinsa (esim. normaali kommunikointi puhelimella, tekstiviestein, chattien tai mobiilivideoneuvottelun välityksellä). Mobiililaitteet voivat helpottaa ja rikastuttaa myös luokkahuoneessa tapahtuvaa opiskelua.

Opettaja toimii mobiiliopetuksessa oppilaan ohjaajana, ohjaten oppilasta löytämään keinot oppimisprosessissa eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen. Opettajan on myös ymmärrettävä, miten oppilaat oppivat eri tavoin ja mukauduttava siten vastaamaan oppilaan tarpeita. Opettajan merkitys oppilaan oppimisessa ei katoa mobiiliopetuksessakaan. Mobiiliopetuksen riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää oppilaan mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen. Toisaalta oppilaiden kyky itseohjautuneisuuteen vaihtelee suuresti, joten opettajan ja oppilaan roolijakoja suunniteltaessa tulisi varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä mobiiliopetuksessa.

Opetusharjoittelussani käytin mobiililaitetta opetuksessani kädentaitojen harjoittelupäivänä  kanylointi -rastilla (tippakanyylin pistäminen kämmenselän laskimoon). Näytin iPadiltä aiheeseen liittyvän opetusvideon, jonka jälkeen opiskelijat saivat vuorotellen kanyloida toisiaan. Skhole -lääkärinluennot voi kuunnella myös kännykästä tai tabletilta. Ja lisäksi mobiilaitteita voisi käyttää opetuksessa esim. ottamalla havaintomateriaalia; kuvia erilaisista haavoista tai vammoista, ja yhdistää niitä tehtäviin (sairauden/vamman kuvaus,  tutkimukset ja hoitomenetelmät jne.). 

Esimerkkikuvia haavoista (Repolar 2013).

Lähteet
Digital Learning 2002. Mobiililaite osana monimuotoista opetusta. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://people.uta.fi/~as63593/graksa/mobiiliopetus.htm

Mobiiliopas 2011. Mobiilipedagogiikka. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/mobiilipedagogiikka

Repolar 2013. Lääketieteen ja haavanhoidon kehitystä. Esimerkkikuvia haavoista. Kopioitu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www.repolar.com/pages/abilar-10-pihkasalva/esimerkkikuvia-haavoista.php

OPPIMISTEHTÄVÄ 1.

Ensimmäisenä tehtävänäni on tutustua ja esitellä kolme erilaista oppimisympäristöä, jossa verkko-opetus ja -oppiminen ovat merkittävässä roolissa. Eli millaisista elementeistä verkko-oppimis- ja -opetusympäristöt rakentuvat?

1.1 Oppimisalusta

Esittelen opiskeluni (sh ja yamk-tutkinto) ja opetusharjoitteluni kautta tutuksi tullutta oppimisalustaa Moodlea. Toinen omien opintojeni (Lapin avoimen yliopiston opinnot) kautta tutuksi tullut oppimisalusta on Optima, mikä on käytössä myös opettajaopinnoissani.

Moodle

Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva oppimisalusta, jonka avulla on mahdollista rakentaa kokonaisia verkkokursseja tai lähiopetuksen tueksi tarkoitettuja osioita. Moodle koostuu erilaisia toiminnallisuuksia tarjoavista lohkoista ja moduuleista, joiden avulla kurssin voi rakentaa. Moodle sisältää kaikki yleisimmät oppimisalustojen ominaisuudet. Sitä on mahdollista räätälöidä oppilaitoksen tarpeita vastaavaksi juuri sen  avoimen lähdekoodin vuoksi. Moodle on kasvattanut nopeasti suosiotaan aktiivisten kehittäjien/käyttäjien ansiosta ja on käytössä monissa korkeakouluissa ympäri maailmaa.

Moodlea pidetään sopivana opiskelukokonaisuuksiin, joissa opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa sekä keskenään että opettajan kanssa. Moodlen työkalut mahdollistavat vuorovaikutuksen sekä kokonaan verkossa toteutettavilla kursseilla että lähiopetuskertojen välillä. Moodlen vuorovaikutustyökaluja ovat esimerkiksi keskustelualue, chat, työpaja ja wiki. Näitä voi käyttää mm. esittelyihin ja ryhmäytymiseen etäkursseilla, keskusteluun opettajan ja opiskelijoiden välillä, pari- ja ryhmätöihin, koko opiskelijaryhmän väliseen viestintään, vertaisarviointiin ja opponointiin, yhteiskirjoittamiseen...

Kattava ohjeistus Moodlen käyttöön löytyy Moodle Docs -sivustolta.

Moodlea voi testata täältä.

Moodle -näkymä akuutti- ja vastaanottohoitotyön kurssista.

Moodlen verkko-oppimisessa hyödynnetään eri aistien käyttöä (ääni, kuva, video ja teksti). Käytössä opiskelijaa aktivoivat menetelmät (esim. ryhmäkeskustelut) tuovat vaihtelua ja monipuolisuutta luentoihin. Opiskelijalla on myös mahdollisuus palata aikaisempiin luentoihin, koska luennot voidaan nauhoittaa ja ne ovat katsottavissa tai kuunneltavissa myöhemmin.

Moodle mahdollistaa keskustelevat opetusmenetelmät mm. blogien käytön, viestit, keskustelut ja omat työtilat, jotka monipuolistavat opetusta. Verkko-oppiminen mahdollistaa yhteisöllisen tiedon tuottamisen, sosiaalisen oppimisen, vuorovaikutuksen ja on riippumaton suurelta osin ajasta ja paikasta. Verkko-opiskelu vaatii opiskelijalta omaa aktiivisuutta huomattavasti enemmän kuin lähiopetus ja ns. perinteiset luennot. Opettaja tuo tehtävän Moodleen, jolloin opiskelijan vastuulle jää annetusta aikataulusta huolehtiminen esim. palautusten suhteen. 

Omat kokemukseni, niin opiskelijana kuin opettajanakin, Moodlesta ovat olleet hyviä. Moodlen käyttö on helppo oppia. Tehtävien ja muun materiaalin lisääminen on yksinkertaista. Myös arviointi on ollut Moodlen kautta helppoa. 

Lähteet

Helsingin yliopisto 2004. VERTTI - Opettajan verkkokurssituki. Oppimisalustat. Luettu 25.5.2015 osoitteesta URL: http://www.cs.helsinki.fi/group/vertti/vertti/opal7.shtml

Lapin ammattikorkeakoulu 2015. Akuutti- ja vastaanottohoitotyön kurssi. Näyttökuva 26.5.2015 osoitteesta URL: https://moodle.eoppimispalvelut.fi/course/view.php?id=12464

Open trainers 2014. Vuorovaikutuksesta motivaatiota verkko-oppimiseen. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www.opentrainers.fi/blogi/itemlist/tag/moodle

Verkkopedagogiikka

Aikaa on kulunut jo tovi viime päivityksestä ja paljon on ehtinyt tapahtua; APE -opintoni ovat loppusuoralla tätä verkkopedagogiikan kurssia ja näyttöportfoliota lukuun ottamatta. Sen verran on aikaa kulunut, että minun täytyy palautella mieleeni tätä bloggerin käyttöä ja suorittaa sitten kunnialla loppuun 3 op:n kurssi. Ammattipedagogiset opinnot minun olisi tarkoitus saada valmiiksi syksyllä 2015.
Hieman hirvittää tämän kurssin tulevat tehtävät...mahdanko niistä selviytyä. Olen normi somen käyttäjä, mutta tämä blogi, upotukset, linkitykset, RSS-syötteet ynnä muut voivat aiheuttaa hieman päänvaivaa...

Uskon, että tästä kurssista tulee olemaan minulle hyötyä, kun haen opetusalalle töihin. Opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon. Minun pitää opettajana olla tietoinen tietoteknisistä mahdollisuuksista, joita voin opetuksessani hyödyntää. Ja eihän sitä tiedä, vaikka nykyisessä sairaanhoitajan työssäni tästä olisi minulle myös hyötyä.