ITSEARVIOINTI

Kuten alussa jo totesin, tämä on ensimmäinen julkinen blogini. Tätä tehdessä olen oppinut paljon uusia teknisiä taitoja kuten kuvien, linkkien ja videoiden upottamisen sekä blogin ulkoasun säätämistä (TODELLAKIN säätämistä).

Jätin SlideSharien jakamisen tietoisesti pois, koska en halunnut antaa sivustolle lupaa omiin tietoihini. Linkitin kuitenkin ko. sivustot tekstiini. Olen hiukan arka ja kokematon näissä asioissa. RSS -syötteiden tilaaminen tuotti päänvaivaa blogin ulkoasun muokkaamisen lisäksi. Tekstin muokkaamisen logiikka ei ole kovin yksinkertaista, vai onko sitä ollenkaan? Olen tottunut kirjoitelmia ja esseitä kirjoittaessani huoliteltuun ulkoasuun; tekstin tasauksiin, tasaisiin kappalejakoihin ilman välistyksiä ym. ilman sen kummempia ongelmia ja kaiken tämän säätämisen lisäksi lisätyt kuvat pomppivat miten haluavat...Tämän blogin tekemisessä tällaiset seikat aiheuttivat liikaa ongelmia ja veivät aivan liikaa aikaa...ei kestä hermo :(

Tietotekniset taitoni ovat mielestäni hyvät niihin tarkoituksiin, mihin olen niitä tarvinnut tähän asti. Tämän blogin tekeminen oli aluksi vaikeaa ja hankalaa, mutta siitä se pikkuhiljaa eteni. Osaksi tähän vaikutti se, että olen työstänyt tätä pidemmällä aikavälillä; välillä kuukausienkin tauon jälkeen. Bloggerin käyttäjäpaneeli voisi olla mielestäni myös käyttäjäystävällisempi. Se ei mene minun logiikkani mukaan :) Jos tulevaisuudessa tulen opettamaan verkossa, aloitan yksinkertaisesta. Monipuolistan välineitä ja menetelmiä oman osaamiseni kehittyessä.

5.2 Ohjauksen ja teknisen tuen haasteet


Verkko-opiskelusta  minulla on kokemusta vain opiskelijan roolissa. Ongelmia, mitä opetuksessa on tullut ovat yleensä ääniongelmat, etenkin Adobe Connect -yhteyksissä. Opettajan ääni kuuluu, mutta kaikkien läsnäolijoiden ääntä ei saada välttämättä koko tapaamisen aikana kuuluviin. Onneksi on myös chatti -mahdollisuus kommunikointiin. Ääniongelmat voivat johtua huonoista yhteyksistä, asetuksista tai laitteista. Yleensä aina AC-istunnoissa on mukana tekninen tuki, joka yrittää korjata ongelmaa.

Verkko-opettajankin tulisi osata neuvoa opiskelijoita yleisimmissä verkko-opiskeluun liittyvissä teknisissä ongelmissa. Hankalimmissa tilanteissa oppilaitoksen tekninen tuki auttaa. Tekniset ongelmat vievät aina aikaa itse opetettavalta asialta, joten ohjeistus verkkokurssille kannattaa valmistella huolella ja suunnitella aikaa myös teknisten ongelmien varalle.

Verkko-opiskelu on sujuvaa ja mukavaa, kun on perehtynyt huolella käytettäviin ohjelmiin ja alustoihin, sekä annettuihin ohjeisiin. Olisi hyvä myös omistaa laadukkaat ja ajantasaiset laitteet. Tämän lisäksi kaikki asetukset tulee tarvittaessa muuttaa sovellukseen sopivaksi hyvissä ajoin ennen sovittua verkko-opetusta, esim. AC-tapaamista.

Opettajan verkko-opetuksessa on haasteena muistaa monet tehtävät.

• Koko verkko-opiskeluprosessin ohjaus (ensikertalaisen ohjaus ja rohkaisu)
• Opintojakson kokonaisuus (aikataulun, osien ja kokonaisuuksien hallinta ja niistä tiedottaminen, opiskelijoiden roolittaminen)
• Sisältöjen ymmärtämisen ohjaus (kysymysten ja kommenttien esittäminen)
• Didaktinen ohjaus
• Sosiaalinen ohjaus ja vuorovaikutus (avoimuus, tasavertaisuus, yksilöllinen huomiointi, yhteisöllisyys)
• Osallistuminen (oma esimerkki, nopea avunanto)

Lähteet
Ohjaustaidot verkko-opetuksessa. Luettu osoitteesta URL: http://www.ihanova.fi/ohjaust/index.php?valikko=7&valinta=7q

OPPIMISTEHTÄVÄ 5.

Tämän oppimistehtävän jälkeen tunnen oman alani verkko-opetuksen ja -ohjauksen toimintamalleja. Osaan ohjata opiskelijoita verkossa ja huomioida opiskelijoiden ja opiskeluryhmien erilaiset tarpeet. Osaan huomioida myös verkko-opetukseen liittyvät haasteet.

5.1 Verkko-opetus ja -ohjaus

Oppilaitoksessamme käytetään useita verkkoympäristöjä; Lapin ammattikorkeakoulun kotisivut ovat lähinnä opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita varten. Sivuilta löytyy erilaisia linkkejä ja sovelluksia. Opettajat kirjautuvat sivulta intraan, jossa meillä on omat sovelluksemme. Sivustoja käytetään myös tiedottamiseen ja materiaalin jakamiseen. Moodle -oppimisalusta on käytössä itse opiskelussa. Opettajat jakavat sinne materiaalia, linkkejä, oppimistehtäviä ja niille palautusalustoja jne. Lisäksi siellä on vuorovaikutteisia keskustelualueita, joihin opettajana osallistun aktiivisesti. Kommentoin ja ohjasin myös oppimispäiväkirjojen kirjoittamista verkossa. Hoitoalalla on paljon asioita, joita täytyy harjoitella käytännössä ja aidoissa ympäristöissä. Verkossa voidaan opiskella teoriaa, valmistautua harjoituksiin ja reflektoida kokemuksia.

Verkko-opetuksen vahvuutena on, että sen avulla saadaan luotua aktiivista itseopiskelua, vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelyä. Luulen, että moni perheellinen aikuisopiskelija opiskelisi mielellään itsenäisesti oppimistehtävien sekä verkossa olevan vertaistuen ja ohjauksen avulla. Verkko-oppimisalustojen Wiki ja esim. Google Driven työkalut helpottavat ryhmätyöskentelyä, kun työtä tehdään yhteen palvelussa olevaan dokumenttiin ja useat ryhmäläiset voivat työskennellä dokumentin parissa samanaikaisesti. Verkko-opetuksessa hyödyntäisin myös luento-opetusta ja keskustelupiirejä esim. Adobe Connectin ja iLincin avulla.

Minulla on omakohtaisia kokemuksia verkko-opinnoista sekä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa että Lapin avoimessa yliopistossa. Kummankin opetukseen olen ollut erittäin tyytyväinen. Verkkoalustalla opiskelijoiden kysymykset ja opettajien vastaukset jäävät näkyviin, joten niihin voi tarpeen tullen palata. Lapin yliopistossa ohjaus oli erinomaista suorittaessani akateemiset opiskelutaidot -kurssia. Sain palautetta tehtäväkohtaisesti. Koin lyhyetkin tehtäväkohtaiset palautteet kannustaviksi ja motivoiviksi. Palautteista saa myös varmuutta oman osaamisensa arviointiin. Verkko-opetuksessa opettajan tulee seurata opiskelua, olla tavoitettavissa säännöllisesti ja akuutteihin ongelmiin tulisi vastata nopeasti. Opettajan tulee myös näyttää hyvää esimerkkiä rakentavan palautteen antamisesta.

4.2 Tietoturva ja tekijänoikeudet

Olen opiskellut Lapin avoimessa yliopistossa mediaosaamista ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun kursseilla. Tietoturva-asiat ovat usein itseopiskelun varassa opiskelijoille ja uusille työntekijöille suunnattujen tietoturvaoppaiden avulla.  Mediaosaaminen, tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät taidot ovat keskeisessä asemassa niin opiskelussa kuin työelämässäkin. Niitä ei yleensä opita kunnolla yhden kussin aikana. Siksi olisikin hyvä, jos niitä kerrattaisiin koko opintojen ajan ja kaikki opettajat osaisivat ohjata näiden taitojen kehittymistä. Samalla opettajilla tulisi itselläänkin kerrattua.

Hoitoalalla kirjoitetaan paljon raportteja ja esseitä käytännön harjoitteluihin ja muihin tehtäviin liittyen. Näiden yhteydessä voitaisiin käsitellä myös verkkokirjoittamista ja hyödyntää vekkoympäristössä tehtäviä oppimistehtäviä. Näin opiskelijat oppisivat aina käyttämään asiallista ja kontekstiin sopivaa kirjoitustapaa. Opettajien olisi myös hyvä osata tiedonhankinnan taitoja, jotta he pystyisivät integroimaan tiedonhankinnan osaksi oppimistehtäviä, ohjaamaan opiskelijoita tiedonhankinnassa ja arvioimaan oppilaiden tiedonhankinnantaitoja sekä itse oppimistehtäviä.

Tietoturvaan liittyen ammattikorkeakouluopiskelijoita voisin opettajana muistuttaa kertaamaan Lapin ammattikorkeakoulun IT-palvelujen käyttösäännöt, josta löytyy tietoa mm. hyvien salasanojen valinnasta, kalasteluviesteistä, huolellisuudesta tietokoneita ja tulostimia käytettäessä sekä muistitikkujen sisällön suojaamisesta tarvittaessa.

Tekijänoikeuksiin liittyen lainaus-, viittaus- ja lähdekäytäntöjä opetellaan mm. erilaisten kirjoitelmien, raporttien ja esseiden yhteydessä. Ostin heti opiskeluni alussa itselleni käsikirjaksi Hirsijärven ym. 2010 Tutki ja kirjoita -kirjan, jota olen ahkerasti käyttänyt. Kielijelpistä saa myös kirjoitusviestinnästä hyvin tietoa. Viittauskäytänteet ovat melkeinpä syöpyneet takaraivooni.

Opiskelijoita on syytä ohjata copy-paste -tyyppsestä kirjoittamisesta omin sanoin kirjoittamiseen ja hyviin viittauskäytäntöihin. Lisäksi opiskelijoiden tulee hallita kuvien käyttöön liittyvät tekijänoikeudet tutkielmia ja esitelmiä tehdessään. Verkkoympäristöissä kuvien lisäksi mukaan tulevat myös muiden sisältöjen käyttöön liittyvät tekijänoikeudet.

Vuonna 2011 Kopioston Digilupa on saatu peruskouluille, lukiolle, ammatillisille oppilaitoksille ja ammattikorkeakouluille sekä vuodesta 2012 myös yliopistoille. Lupa sisältää oleellisesti kolme lupaa; skannausluvan, verkkosisällön kopiointiluvan sekä luentojen videointiluvan. Asiasta lisää täältä.

Lisää tietoa aiheesta:

Opiskelijan tietoturvaopas
Opettajan työ ja tekijänoikeudet
Nuorten netti
Tietoturvaoppaita opiskelijoille

Lähteet

Opettajan tekijänoikeus. Kopioston digilupa. Luettu osoitteesta URL: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/aineisto/kopioston-digilupa/

OPPIMISTEHTÄVÄ 4.

Tämän tehtävän jälkeen minun pitäisi tuntea mediakasvatuksen merkityksen ammatillisessa koulutuksessa ja tunnistaa mediakasvatuksen liittyvät haasteet. Lisäksi opin tuntemaan verkko-opetukseen tekijänoikeusasiat ja osaan huomioida tietoturvat verkko-opetuksessani.

4.1 Mediakasvatus ja nettietiketti

Mediakasvatus

Mediakasvatus on kasvatus- ja viestintätieteen monitieteinen tutkimus- ja opetusala, jossa opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan medialukutaitoa. Mediakasvatukseen kuuluvat esim. tiedonhaun ja -hallinnan, mediakriittisyyden, itsetekemisen ja mediatuottamisen sekä mediavälineiden käytön opettaminen. Mediakasvatuksella tavoitellaan yhteiskunnan kansalaistaitoihin kuuluvia mediataitoja ja -osaamista. Mediaosaamisella tarkoitetaan yksilön kykyä käyttää mediataitojaan tilannekohtaisesti.

Viisi vinkkiä media taitojen lisäämiseen

Nettietiketti

Nettietiketti tarkoittaa käyttäytymissääntöjä tietoverkossa. Myös mobiililaitteille löytyy omat nettietikettinsä, mobiiliapu. Seuraavassa on lueteltu asioita, jotka jokaisen internetin käyttäjän olisi hyvä muistaa.

• Ole kohtelias sähköpostia ja muita viestejä kirjoittaessasi
• Ala kuormita vastaanottajan sähköpostia turhaan
• Ole oma itsesi, kirjaudu palveluihin omilla tunnuksilla ja varmista, että kukaan muu ei voi käyttää tunnuksiasi
• Kirjoita kekskusteluryhmiin harkiten
• Noudata operaattorin antamia ohjeita
• Noudata huolellisuutta tiedostojen suhteen 
• Tiedä mihin sitoudut; varmista, että ymmärrät palvelujen käyttöehdot ennen rekisteröitymistä
• Muista lähdekritiikki
• Muista tekijänoikeus- ja tavaramerkkilaki
• Viestintäsalaisuus koskee myös sähköisiä viestejä
• Älä häiritse tietoverkon toimintaa, hakkeroi tai levitä viruksia
• Älä lähetä sähköpostimainontaa, ellei sinulla ole siihen vastaanottajan lupaa
• Noudata henkilötietolain määräyksiä, jos keräät henkilötietoja verkossa

Omalla alallani opetuksen näkökulmasta tärkeimmät aiheeseen liittyvät haasteet ovat varmasti tietosuoja-asiat. Käytännön harjoittelun raportteja ei saa kirjoittaa niin, että potilaat ovat tunnistettavissa. Lisäksi oppilaitoksen koneet voivat saastua erilaisista viruksista. Oppilaat saattavat käyttää ohjelmia toisten jopa opettajan nimissä. 

Ammatillisena opettajana voin vaikuttaa näihin haasteisiin informoimalla opiskelijoita tietosuojasta, salassapitovelvollisuudesta (raportteihin se saa laittaa potilaiden tunnistetietoja) ja kieltää menemästä tuntemattomille sivuille ja klikkailemasta kaiken maailman evästeitä. Ja etenkin muistuttaa kirjautumaan aina ulos koneelta tunnin päätteeksi ja muistamalla itse nämä samat asiat. 

Lähteet

Mediakasvatus.fi. Luettu osoitteesta URL: http://www.mediakasvatus.fi

Opetushallitus 2011. Lapset ja nuoret mediaosallistujina. Luettu osoitteesta URL: http://www.oph.fi/download/139651_Lapset_ja_nuoret_mediaosallistujina.pdf

Web-opas 2012. Nettietiketti. Luettu osoitteesta URL: http://www.webopas.net/nettietiketti.html

Mobiiliapu. Mobiili-apupalvelun nettietiketti. Luettu osoitteesta URL: http://www.mobiiliapu.fi/docs/nettietiketti.pdf

3.2 Sosisaalisen median verkostot ja opetus

Minulla ei ole vielä juurikaan kokemusta opettajan työstä saati some- palvelujen käytöstä opetuksessa. Käytän työssäni kuitenkin paljon sähköpostia niin muiden opettajien kuin opiskelijoiden kanssa viestittämiseen. Huono puoli siinä on se, että kaikki opiskelijat eivät lue postiaan säännöllisesti saati vastaavat siihen. Ja se vastauksen odottaminen on raivostuttavaa. Helpommalla pääsee, kun soittaa.

Keskustelua, tiedotusta ja verkostoitumista tapahtuu kuitenkin myös sosiaalisen median palveluissa. Sen avulla opettajat ja oppilaat voivat ylläpitää ja luoda yhteyksiä työelämään, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin ja eri oppilaitoksiin. 

Omalla alallani hoitotyön opetuksessa käytetään Facebookia lähinnä tiedottamiseen ja verkostoitumiseen. Julkiset blogit eivät sovellu hoitoalalle salassapito- ja yksityisyydensuojan vuoksi. Suljettu blogi esimerkiksi Moodlessa, jonne pääsi vain tietty ryhmä ja opettaja on asia erikseen. Lisäksi Google Docs ja muut ryhmätyöskentelyyn soveltuvat yhteistyöpalvelut, ehkä Twitter sekä suljetut kuvapalvelut yhteisiksi kuvia ja sijaintitietoja hyödyntäviksi havaintopäiväkirjoiksi voisivat  sopia myös opetuskäyttöön. Opettajan pitäisi kuitenkin hallita nämä palvelut hyvin.

SWOT-ANALYYSI

Tein SWOT -analyysit kolmen sosiaalisen median palvelun opetuskäytöstä. Aloitin minulle kahdesta tunnetuimmasta, Facebookista ja Bloggerista. Bloggeriin olen tutustunut vasta tämän verkkopedagogiikan -kurssin myötä. Facebook on tuttu. Kolmanneksi valitsin Twitterin, jonka jäsen en ole. 

    

        

    

Lähteet
Blogit opetuksessa. Luettu osoitteesta URL: http://paokhanke.blogspot.fi

Tietohaltuun -hanke 2011. Facebookin selviytymisopas opettajalle. Luettu osoitteesta URL: https://tietohaltuun.files.wordpress.com/2011/06/facebook-ohjeet-opettajalle.pdf

Luma.fi. 2014. Blogit opetuskäytössä. Luettu osoitteesta URL: http://luma.fi/artikkelit/3400/blogit-opetuskaytossa