1.2 Mobiiliopetus ja mobiilikoulu
Mobiilioppiminen on mobiililaitteiden (esim. matkapuhelin, PDA-laitteet) avulla tapahtuvaa oppimista, jolle on ominaista oppimisen yksilöllisyys sekä ajasta ja paikasta riippumattomuus. Mobiiliopetus on puolestaan mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa oppimisen ohjaamista.
Mobiiliudella tarkoitetaan sitä, että tietoa voidaan vastaanottaa ja välittää paikasta riippumatta. Verkkoon ollaan yhteydessä langattomasti. Mobiililaitteilla voidaan olla yhteydessä tietoverkkoihin ja tätä kautta tietokoneisiin, puhelimiin tai muihin laitteisiin. Verkon kautta voidaan olla yhteydessä sekä paikallisesti lähellä oleviin ihmisiin tai sitten vaikka maailman toisella puolella asuviin. Mobiiliudelle on ominaista siis globaalisuus/lokaalisuus -ulottuvuus.
Pieneen mobiililaitteeseen voidaan verkon välityksellä saada suuri määrä tietoa. Mobiilimedian ominainen piirre on myös kompakti muoto. Mobiiliuden keskeinen ominaisuus on myös sen reaaliaikaisuus. Tiedot välittyvät nopeasti paikasta toiseen ja henkilöltä toiselle. Nopea tiedonvälitys mahdollistaa myös interaktiivisuuden (vuorovaikutteisuuden) ja tätä kautta välittömän palautteen antamisen.
Mobiililaitteet, kuten gsm-puhelimet ja kämmentietokoneet, tuovat uuden ulottuvuuden oppimiseen ja koulutukseen. Oppimisympäristö laajenee ja integroituu muuhun ympäristöön, jolloin oppiminen voi tapahtua aidossa kontekstissa. Kommunikointi, yhteisöllinen tiedonrakentelu ja innovointi kuvaavat keskeisesti oppimista näissä uusissa ympäristöissä. Mobiilisen opiskelun hyödyt tulevat esille sen tapahtuessa luokkahuoneympäristön ulkopuolella, oppilaan tehdessä havaintojaan ympäristöstään omatoimisesti.
Mobiililaitteen on todettu sopivan erityisesti ennalta tuttujen asioiden kertaamiseen ja pienten sisältökokonaisuuksien oppimiseen. Etuja ovat myös oppiaineiden välinen integraatio sekä kannustaminen tutkimalla tapahtuvaan oppimiseen. Ongelmia taas saattaa aiheuttaa mobiililaitteiden tuella tapahtuvan opiskelun fragmentaarisuus (pirstaleisuus), oppimisprosessin vahva yksilöllisyys, sekä mobiilikäyttötilanteiden suuri alttius monille häiriötekijöille. Mobiililaitteiden käyttö voi kuitenkin tuoda tullessaan paljon hyödyllisiä ominaisuuksia ja piirteitä oppimiseen.
Mobiililaitetta opiskelija voi hyödyntää tiedon keruuseen (kuvat, äänitykset, videot, muistiinpanot, paikkatiedot), oppimisprosessin dokumentointiin ja reflektointiin (esim. mobiilioppimispäiväkirjat, blogit, ääniklipit), tehtävien ohjeistuksen lukemiseen ja tehtävien palauttamiseen sekä tiedonhakuun. Lisäksi mobiililaitteella voi opiskella (lukea, katsoa kuvia, videoita, kuunnella äänitteitä), tehdä tehtäviä, pelata oppimispelejä, etsiä lisätietoa ja kommunikoida. Mobiililaitteiden avulla opettaja ja opiskelijat voivat pitää yhteyttä toisiinsa (esim. normaali kommunikointi puhelimella, tekstiviestein, chattien tai mobiilivideoneuvottelun välityksellä). Mobiililaitteet voivat helpottaa ja rikastuttaa myös luokkahuoneessa tapahtuvaa opiskelua.
Opettaja toimii mobiiliopetuksessa oppilaan ohjaajana, ohjaten oppilasta löytämään keinot oppimisprosessissa eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen. Opettajan on myös ymmärrettävä, miten oppilaat oppivat eri tavoin ja mukauduttava siten vastaamaan oppilaan tarpeita. Opettajan merkitys oppilaan oppimisessa ei katoa mobiiliopetuksessakaan. Mobiiliopetuksen riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää oppilaan mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen. Toisaalta oppilaiden kyky itseohjautuneisuuteen vaihtelee suuresti, joten opettajan ja oppilaan roolijakoja suunniteltaessa tulisi varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä mobiiliopetuksessa.
Opettaja toimii mobiiliopetuksessa oppilaan ohjaajana, ohjaten oppilasta löytämään keinot oppimisprosessissa eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen. Opettajan on myös ymmärrettävä, miten oppilaat oppivat eri tavoin ja mukauduttava siten vastaamaan oppilaan tarpeita. Opettajan merkitys oppilaan oppimisessa ei katoa mobiiliopetuksessakaan. Mobiiliopetuksen riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää oppilaan mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen. Toisaalta oppilaiden kyky itseohjautuneisuuteen vaihtelee suuresti, joten opettajan ja oppilaan roolijakoja suunniteltaessa tulisi varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä mobiiliopetuksessa.
Opetusharjoittelussani käytin mobiililaitetta opetuksessani kädentaitojen harjoittelupäivänä kanylointi -rastilla (tippakanyylin pistäminen kämmenselän laskimoon). Näytin iPadiltä aiheeseen liittyvän opetusvideon, jonka jälkeen opiskelijat saivat vuorotellen kanyloida toisiaan. Skhole -lääkärinluennot voi kuunnella myös kännykästä tai tabletilta. Ja lisäksi mobiilaitteita voisi käyttää opetuksessa esim. ottamalla havaintomateriaalia; kuvia erilaisista haavoista tai vammoista, ja yhdistää niitä tehtäviin (sairauden/vamman kuvaus, tutkimukset ja hoitomenetelmät jne.).
![]() |
Esimerkkikuvia haavoista (Repolar 2013). |
Lähteet
Digital Learning 2002. Mobiililaite osana monimuotoista opetusta. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://people.uta.fi/~as63593/graksa/mobiiliopetus.htm
Mobiiliopas 2011. Mobiilipedagogiikka. Luettu 26.5.2015 osoitteesta URL: https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/mobiilipedagogiikka
Repolar 2013. Lääketieteen ja haavanhoidon kehitystä. Esimerkkikuvia haavoista. Kopioitu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www.repolar.com/pages/abilar-10-pihkasalva/esimerkkikuvia-haavoista.php
Repolar 2013. Lääketieteen ja haavanhoidon kehitystä. Esimerkkikuvia haavoista. Kopioitu 26.5.2015 osoitteesta URL: http://www.repolar.com/pages/abilar-10-pihkasalva/esimerkkikuvia-haavoista.php